Luukkaan evankeliumi
4259
Joh. 20:3-10 Niin Pietari ja se
toinen opetuslapsi lähtivät ja
menivät haudalle.
4. Ja he juoksivat molemmat
yhdessä; mutta se toinen
opetuslapsi juoksi edellä,
nopeammin kuin Pietari, ja
saapui ensin haudalle.
5. Ja kun hän kurkisti sisään,
näki hän käärinliinat siellä;
kuitenkaan hän ei mennyt
sisälle.
6. Niin Simon Pietarikin tuli
hänen perässään ja meni
sisälle hautaan ja näki
käärinliinat siellä
7. ja hikiliinan, joka oli ollut
hänen päässään, ei pantuna
yhteen käärinliinojen kanssa,
vaan toiseen paikkaan erikseen
kokoonkäärittynä.
8. Silloin toinenkin opetuslapsi,
joka ensimmäisenä oli tullut
haudalle, meni sisään ja näki
ja uskoi.
9. Sillä he eivät vielä
ymmärtäneet Raamattua, että
hän oli kuolleista nouseva.
10. Niin opetuslapset menivät
takaisin kotiinsa.
25. Niin hän sanoi heille: Oi, te
ymmärtämättömät ja hitaat
sydämeltä uskomaan kaikkea
sitä, minkä profeetat ovat
puhuneet!
26. Eikö Kristuksen pitänyt tätä
kärsimän ja sitten menemän
kirkkauteensa?
Jes. 50:6 Selkäni minä annoin
lyötäväksi, poskieni parran
revittäväksi, en peittänyt
kasvojani pilkalta ja syljeltä.
Jes. 53:1-12 Kuka uskoo
meidän saarnamme, kenelle
Herran käsivarsi ilmoitetaan?
2. Hän kasvoi Herran edessä
niinkuin vesa, niinkuin juuri
kuivasta maasta. Ei ollut
hänellä vartta eikä kauneutta;
me näimme hänet, mutta ei
ollut hänellä muotoa, johon me
olisimme mielistyneet.
3. Hän oli ylenkatsottu,
ihmisten hylkäämä, kipujen
mies ja sairauden tuttava, jota
näkemästä kaikki kasvonsa
peittivät, halveksittu, jota emme
minäkään pitäneet.
4. Mutta totisesti, meidän
sairautemme hän kantoi,
meidän kipumme hän sälytti
päällensä. Me pidimme häntä
