Markuksen evankeliumi
3922
Hebr. 2:11 Sillä sekä hän, joka
pyhittää, että ne, jotka
pyhitetään, ovat kaikki alkuisin
yhdestä. Sentähden hän ei
häpeä kutsua heitä veljiksi,
4. Luku
1. Ja hän rupesi taas
opettamaan järven rannalla. Ja
hänen luoksensa kokoontui
hyvin paljon kansaa, jonka
tähden hän astui venheeseen
ja istui siinä järvellä, ja kaikki
kansa oli maalla järven
rannalla.
2. Ja hän opetti heitä paljon
vertauksilla ja sanoi heille
opettaessaan:
3. Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti
kylvämään.
4. Ja hänen kylväessään osa
putosi tien oheen, ja linnut
tulivat ja söivät sen.
5. Ja osa putosi kallioperälle,
jossa sillä ei ollut paljon
maata, ja se nousi kohta
oraalle, kun sillä ei ollut syvää
maata.
6. Mutta auringon noustua se
paahtui, ja kun sillä ei ollut
juurta, niin se kuivettui.
7. Ja osa putosi
orjantappuroihin ja
orjantappurat nousivat ja
tukahuttivat sen, eikä se tehnyt
hedelmää.
8. Ja osa putosi hyvään
maahan ja se nousi oraalle,
kasvoi ja antoi sadon ja kantoi
kolmeenkymmeneen ja
kuuteenkymmeneen ja sataan
jyvään asti.
9. Ja hän sanoi: Jolla on
korvat kuulla, se kuulkoon.
Matt. 11:15 Jolla on korvat, se
kuulkoon.
Ilm. 2:7 Jolla on korva, se
kuulkoon, mitä Henki
seurakunnille sanoo. Sen, joka
voittaa, minä annan syödä
elämän puusta, joka on
Jumalan paratiisissa.'
10. Ja kun hän oli jäänyt
yksin, niin ne, jotka olivat
hänen ympärillään, ynnä ne
kaksitoista kysyivät häneltä
näitä vertauksia.
11. Niin hän sanoi heille: Teille
on annettu Jumalan
valtakunnan salaisuus, mutta
noille ulkopuolella oleville kaikki
