Ensimmäinen Mooseksen kirja
37
hyvin hänen tähtensä. Ja hän
sai pikkukarjaa, raavaskarjaa ja
aaseja, palvelijoita ja
palvelijattaria, aasintammoja ja
kameleja.
17. Mutta Herra antoi kovien
vitsausten kohdata faraota ja
hänen hoviansa Saarain,
Abramin vaimon, tähden.
Ps. 105:14 Hän ei sallinut
kenenkään heitä vahingoittaa,
ja hän rankaisi kuninkaita
heidän tähtensä:
18. Silloin farao kutsui Abramin
luoksensa ja sanoi: Mitä olet
minulle tehnyt? Miksi et
ilmoittanut minulle, että hän on
sinun vaimosi?
19. Miksi sanoit: 'Hän on minun
sisareni', niin että minä otin
hänet vaimokseni? Katso, tässä
on vaimosi, ota hänet ja mene.
20. Ja farao antoi hänestä
käskyn miehillensä, että he
saattaisivat hänet pois, hänet
ja hänen vaimonsa sekä
kaiken, mitä hänellä oli.
13. Luku
1. Niin Abram lähti pois
Egyptistä, hän ja hänen
vaimonsa ja kaikki, mitä
hänellä oli, ja Loot hänen
kanssaan, Etelämaahan.
2. Abram oli hyvin rikas:
hänellä oli karjaa, hopeata ja
kultaa.
3. Ja hän vaelsi, kulkien
levähdyspaikasta toiseen,
Etelämaasta Beeteliin asti, aina
siihen paikkaan, missä hänen
majansa oli ensi kerralla ollut,
Beetelin ja Ain välillä,
1. Moos. 12:8 Sieltä hän siirtyi
edemmäksi vuoristoon, itään
päin Beetelistä, ja pystytti
telttansa, niin että Beetel oli
lännessä ja Ai idässä, ja hän
rakensi sinne alttarin Herralle
ja huusi avuksi Herran nimeä.
4. siihen paikkaan, johon hän
ennen oli rakentanut alttarin; ja
Abram huusi siinä avuksi
Herran nimeä.
5. Ja myöskin Lootilla, joka
vaelsi Abramin kanssa, oli
pikkukarjaa, raavaskarjaa ja
