Matteuksen evankeliumi
3763
hän olisi esikoinen monien
veljien joukossa;
Hebr. 2:11 Sillä sekä hän, joka
pyhittää, että ne, jotka
pyhitetään, ovat kaikki alkuisin
yhdestä. Sentähden hän ei
häpeä kutsua heitä veljiksi,
1 Joh. 2:17 Ja maailma katoaa
ja sen himo; mutta joka tekee
Jumalan tahdon, se pysyy
iankaikkisesti.
13. Luku
1. Sinä päivänä Jeesus lähti
asunnostaan ja istui järven
rannalle.
2. Ja hänen tykönsä kokoontui
paljon kansaa, jonka tähden
hän astui venheeseen ja
istuutui, ja kaikki kansa seisoi
rannalla.
3. Ja hän puhui heille paljon
vertauksilla ja sanoi: Katso,
kylväjä meni kylvämään.
4. Ja hänen kylväessään
putosivat muutamat siemenet
tien oheen, ja linnut tulivat ja
söivät ne.
5. Toiset putosivat kallioperälle,
jossa niillä ei ollut paljon
maata, ja ne nousivat kohta
oraalle, kun niillä ei ollut syvää
maata.
6. Mutta auringon noustua ne
paahtuivat, ja kun niillä ei ollut
juurta, niin ne kuivettuivat.
7. Toiset taas putosivat
orjantappuroihin, ja
orjantappurat nousivat ja
tukahuttivat ne.
8. Ja toiset putosivat hyvään
maahan ja antoivat sadon,
mitkä sata, mitkä
kuusikymmentä, mitkä
kolmekymmentä jyvää.
9. Jolla on korvat, se kuulkoon.
Matt. 11:15 Jolla on korvat, se
kuulkoon.
Mark. 4:23 Jos jollakin on
korvat kuulla, hän kuulkoon.
Ilm. 2:7 Jolla on korva, se
kuulkoon, mitä Henki
seurakunnille sanoo. Sen, joka
voittaa, minä annan syödä
elämän puusta, joka on
Jumalan paratiisissa.'
10. Niin hänen opetuslapsensa
tulivat ja sanoivat hänelle:
Minkätähden sinä puhut heille
vertauksilla?
11. Hän vastasi ja sanoi:
