Danielin kirja
3380
7. Luku
1. Belsassarin, Baabelin
kuninkaan, ensimmäisenä
hallitusvuotena Daniel näki
unen, päänsä näyn,
vuoteessansa. Sitten hän
kirjoitti tämän unen.
2. Kertomuksen alku on tämä:
Daniel lausui ja sanoi: Minä
näin yöllä näyssäni, ja katso,
taivaan neljä tuulta kuohutti
suurta merta.
3. Ja merestä nousi neljä
suurta petoa, kukin erilainen
kuin toinen.
4. Ensimmäinen oli kuin leijona,
mutta sillä oli kotkan siivet.
Minun sitä katsellessani
reväistiin siltä siivet, ja se
nostettiin maasta pystyyn ja
asetettiin kahdelle jalalle
niinkuin ihminen, ja sille
annettiin ihmisen sydän.
Jer. 48:40 Sillä näin sanoo
Herra: Katso, kotkan kaltainen
liitää siivet levällään Mooabia
kohti.
Jer. 49:19 Katso, niinkuin
leijona karkaa Jordanin
rantatiheiköstä
lakastumattomalle laitumelle,
niin minä äkisti karkoitan
heidät sieltä pois. Ja hänet,
joka valittu on, minä asetan
sinne kaitsijaksi. Sillä kuka on
minun vertaiseni, ja kuka vetää
minut tilille? Ja kuka on se
paimen, joka voi kestää minun
edessäni?
Jer. 49:22 Katso, kotkan
kaltainen kohoaa ja liitää siivet
levällään Bosraa kohti; sinä
päivänä on Edomin sankarien
sydän niinkuin synnytystuskissa
olevan vaimon sydän.
Jer. 50:17 Eksynyt lammas on
Israel, leijonat ovat sen
eksyksiin ajaneet. Ensiksi
Assurin kuningas söi sen, ja
nyt viimeksi Nebukadressar,
Baabelin kuningas, kalusi sen
luut.
Hes. 17:3 ja sano: Näin sanoo
Herra, Herra: Suuri kotka,
suurisiipinen, pitkäsulkainen,
täysihöyheninen, kirjava, tuli
Libanonille ja otti latvuksen
setripuusta.
Hes. 17:7 Mutta oli toinen suuri
kotka, suurisiipinen,
runsashöyheninen; ja katso,
tämä viinipuu ojensi juurensa
