Jeremian kirja
2932
olen ojentanut käsiäni
uppiniskaista kansaa kohden,
joka vaeltaa tietä, mikä ei ole
hyvä, omain ajatustensa
mukaan;
Jer. 2:25 Varo, ettet juokse
jalkaasi anturattomaksi ja
kurkkuasi janoiseksi. Mutta sinä
sanot: 'Se on turhaa! Ei! Sillä
minä rakastan vieraita ja niitä
minä seuraan.'
Jer. 44:16 Mitä sinä olet
Herran nimessä meille puhunut,
siinä me emme sinua tottele;
13. Sentähden, näin sanoo
Herra: Kysykää kansojen
keskuudessa, kuka on
tämänkaltaista kuullut? Ylen
kauhistuttavia tekoja on tehnyt
neitsyt Israel.
Jer. 2:10 Menkää kittiläisten
saarille katsomaan ja
lähettäkää Keedariin panemaan
tarkoin merkille ja katsomaan,
onko senkaltaista tapahtunut.
Hoos. 6:10 Israelin heimon
keskuudessa minä olen nähnyt
kauhistuttavia tekoja: siellä on
Efraimin haureus, Israel on
itsensä saastuttanut.
14. Luopuuko aukealta kalliolta
Libanonin lumi? Ehtyvätkö
kaukaa virtaavat vedet, kylmät,
kuohuvaiset?
15. Mutta minun kansani on
unhottanut minut, he polttavat
uhreja turhille jumalille. Nämä
ovat saaneet heidät
kompastumaan teillänsä,
ikivanhoilla poluilla, niin että he
ovat joutuneet kulkemaan
syrjäpolkuja, raivaamatonta
tietä.
Jer. 2:32 Unhottaako neitsyt
koristeensa, morsian
koruvyönsä? Mutta minun
kansani on unhottanut minut
epälukuisina päivinä.
Jer. 3:21 Kuule!
Kalliokukkuloilta kuuluu itku,
israelilaisten rukous, sillä he
ovat vaeltaneet väärää tietä,
ovat unhottaneet Herran,
Jumalansa.
16. Niin he tekevät maansa
kauhistukseksi, ikuiseksi ivan
vihellykseksi. Jokainen, joka
ohitse kulkee, kauhistuu ja
pudistaa päätänsä.
