Korkea Veisuu
2537
sinun kasvosi.
Kork. v. 8:13 Sinä yrttitarhain
asujatar, toverit kuuntelevat
ääntäsi; anna minun sitä
kuulla.
15. Ottakaamme ketut kiinni,
pienet ketut, jotka viinitarhoja
turmelevat, sillä viinitarhamme
ovat kukassa.
16. Rakkaani on minun, ja
minä hänen - hänen, joka
paimentaa liljojen keskellä.
Kork. v. 6:3 Minä olen rakkaani
oma, ja rakkaani on minun -
hän, joka paimentaa liljojen
keskellä.
Kork. v. 7:10 Minä olen
rakkaani oma, ja minuun on
hänen halunsa.
17. Kunnes päivä viilenee ja
varjot pakenevat, kiertele,
rakkaani, kuin gaselli, kuin
nuori peura tuoksuisilla vuorilla.
Kork. v. 4:6 Siksi kunnes päivä
viilenee ja varjot pakenevat,
minä käyn mirhavuorelle ja
suitsukekukkulalle.
Kork. v. 8:14 Riennä, rakkaani,
kuin gaselli, kuin nuori peura
balsamivuorille.
3. Luku
1. Yöllä minä vuoteellani etsin
häntä, jota minun sieluni
rakastaa, minä etsin, mutta en
löytänyt häntä.
Kork. v. 5:2 Minä nukuin, mutta
minun sydämeni valvoi. Kuule,
rakkaani kolkuttaa: Avaa
minulle, siskoseni, armaani,
kyyhkyseni, puhtoiseni. Sillä
pääni on kastetta täynnä,
kiharani yön pisaroita.
Kork. v. 5:6 Minä avasin
rakkaalleni, mutta rakkaani oli
kadonnut, mennyt menojaan.
Hänen puhuessaan oli sieluni
vallannut hämmennys. Minä
etsin häntä, mutta en häntä
löytänyt; minä huusin häntä,
mutta ei hän minulle vastannut.
2. Minä nousen ja kiertelen
kaupunkia, katuja ja toreja,
etsin häntä, jota minun sieluni
rakastaa. Minä etsin, mutta en
löytänyt häntä.
