Psalmit
2068
tuulenhenkäys.
Ps. 90:5 Sinä huuhdot heidät
pois; he ovat kuin uni, ovat
kuin ruoho, joka aamulla
kukoistaa:
Ps. 144:4 Ihminen on kuin
tuulen henkäys, hänen päivänsä
niinkuin pakeneva varjo.
7. Varjona vain ihminen
vaeltaa, turhaan vain he
touhuavat, kokoavat, eivätkä
tiedä, kuka ne saa.
Job 8:9 Mehän olemme
eilispäivän lapsia emmekä
mitään tiedä, päivämme ovat
vain varjo maan päällä.
Job 14:2 kasvaa kuin kukkanen
ja lakastuu, pakenee kuin varjo
eikä pysy.
Saarn. 2:18 Ja minä kyllästyin
kaikkeen vaivannäkööni, jolla
olin vaivannut itseäni auringon
alla, koska minun täytyy se
jättää ihmiselle, joka tulee
minun jälkeeni.
Saarn. 2:21 Sillä niin on:
ihmisen, joka on vaivaa nähnyt
toimien viisaudella, tiedolla ja
kunnolla, täytyy antaa kaikki
ihmiselle, joka ei ole siitä
vaivaa nähnyt, hänen
osaksensa. Sekin on turhuutta
ja on suuri onnettomuus.
Saarn. 5:13 On raskas
onnettomuus, jonka minä näin
auringon alla: rikkaus, joka on
säilytetty onnettomuudeksi
haltijallensa.
Saarn. 5:15 Niinkuin hän tuli
äitinsä kohdusta, niin on hänen
alastonna jälleen mentävä pois,
samoin kuin tulikin; eikä hän
vaivannäöstänsä saa mitään,
minkä veisi täältä kädessänsä.
Luuk. 12:20 Mutta Jumala
sanoi hänelle: 'Sinä mieletön,
tänä yönä sinun sielusi
vaaditaan sinulta pois; kenelle
sitten joutuu se, minkä sinä
olet hankkinut?'
8. Ja nyt, mitä minä odotan,
Herra? Sinuun minä panen
toivoni.
9. Päästä minut kaikista
synneistäni, älä pane minua
houkkain pilkaksi.
10. Minä vaikenen enkä suutani
avaa; sillä sinä sen teit.
Ps. 38:14 Mutta minä olen kuin
kuuro, en mitään kuule, kuin
