Psalmit
1969
myrkkyä. Jumalan kauhut
ahdistavat minua.
Ps. 41:5 Minä sanoin: Herra,
ole minulle armollinen, paranna
minun sieluni, sillä minä olen
tehnyt syntiä sinua vastaan.
4. ja minun sieluni on kovin
peljästynyt. Voi, Herra, kuinka
kauan?
Ps. 13:2 Kuinka kauan, Herra,
minut yhä unhotat, kuinka
kauan kätket minulta kasvosi?
5. Käänny, Herra, vapahda
minun sieluni, pelasta minut
armosi tähden.
Ps. 86:16 Käänny minun
puoleeni, ole minulle
armollinen, anna voimasi
palvelijallesi, auta
palvelijattaresi poikaa.
Ps. 119:132 Käänny minun
puoleeni, ole minulle
armollinen, niinkuin on oikein
niitä kohtaan, jotka sinun
nimeäsi rakastavat.
6. Sillä kuolemassa ei sinua
muisteta; kuka ylistää sinua
tuonelassa?
Ps. 30:10 Mitä etua on minun
verestäni, jos minä hautaan
vaivun? Ylistääkö tomu sinua,
julistaako se sinun
uskollisuuttasi?
Ps. 88:11 Teetkö sinä ihmeitä
kuolleille, tai nousevatko
haamut sinua kiittämään? Sela.
Ps. 115:17 Eivät kuolleet ylistä
Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen
astuneista.
Jes. 38:18 Sillä ei tuonela
sinua kiitä, ei kuolema sinua
ylistä; eivät hautaan vaipuneet
pane sinun totuuteesi
toivoansa.
7. Minä olen uupunut
huokaamisesta; joka yö minä
itken vuoteeni vesille ja
kastelen leposijani kyyneleilläni.
Jer. 45:3 Sinä sanot: 'Voi
minua! Sillä Herra on antanut
minulle murhetta kipuni lisäksi;
minä olen uupunut
huokaamisestani enkä lepoa
löydä.'
8. Minun silmäni ovat huienneet