Toinen aikakirja
1656
Nouda kiiruusti Miika, Jimlan
poika.
9. Mutta Israelin kuningas ja
Joosafat, Juudan kuningas,
istuivat kumpikin
valtaistuimellansa puettuina
kuninkaallisiin pukuihinsa; he
istuivat puimatantereella
Samarian portin ovella, ja
kaikki profeetat olivat
hurmoksissa heidän edessänsä.
10. Ja Sidkia, Kenaanan poika,
teki itsellensä rautasarvet ja
sanoi: Näin sanoo Herra: Näillä
sinä pusket aramilaisia, kunnes
teet heistä lopun.
11. Ja kaikki profeetat
ennustivat samalla tavalla,
sanoen: Mene Gileadin
Raamotiin, niin sinä saat
voiton; Herra antaa sen
kuninkaan käsiin.
12. Ja sanansaattaja, joka oli
mennyt kutsumaan Miikaa,
puhui hänelle sanoen: Katso,
kaikki profeetat ovat yhdestä
suusta luvanneet kuninkaalle
hyvää. Olkoon sinun sanasi
heidän sanansa kaltainen, ja
lupaa sinäkin hyvää.
13. Mutta Miika vastasi: Niin
totta kuin Herra elää, sen minä
puhun, minkä minun Jumalani
sanoo.
14. Kun hän tuli kuninkaan
eteen, sanoi kuningas hänelle:
Miika, onko meidän lähdettävä
sotaan Gileadin Raamotiin, vai
onko minun oltava lähtemättä?
Hän vastasi hänelle: Menkää,
niin te saatte voiton; heidät
annetaan teidän käsiinne.
15. Mutta kuningas sanoi
hänelle: Kuinka monta kertaa
minun on vannotettava sinua,
ettet puhu minulle muuta kuin
totuutta Herran nimessä?
16. Silloin hän sanoi: Minä näin
koko Israelin hajallaan vuorilla,
niinkuin lampaat, joilla ei ole
paimenta. Ja Herra sanoi:
'Näillä ei ole isäntää; palatkoot
he kukin rauhassa kotiinsa.'
17. Niin Israelin kuningas sanoi
Joosafatille: Enkö minä sanonut
sinulle, ettei tämä koskaan
ennusta minulle hyvää, vaan
aina pahaa?
18. Mutta hän sanoi: Kuulkaa
siis Herran sana: Minä näin
Herran istuvan istuimellansa ja
kaiken taivaan joukon seisovan
hänen edessään, hänen
oikealla ja vasemmalla
