Ensimmäinen aikakirja
1546
Sitten kaikki kansa lähti, kukin
kotiinsa.
17. Luku
1. Kerran, kun Daavid istui
linnassansa, sanoi Daavid
profeetta Naatanille: Katso,
minä asun setripuisessa
palatsissa, mutta Herran
liitonarkki on telttakankaan alla.
Naatan sanoi Daavidille:
2. Sam. 7:1 Kerran, kun
kuningas istui linnassaan,
sittenkuin Herra oli suonut
hänen päästä rauhaan kaikilta
hänen ympärillään olevilta
vihollisilta,
2. Tee vain kaikki, mitä
mielessäsi on, sillä Jumala on
sinun kanssasi.
3. Mutta sinä yönä tapahtui,
että Naatanille tuli tämä
Jumalan sana:
4. Mene ja sano minun
palvelijalleni Daavidille: Näin
sanoo Herra: Et sinä ole
rakentava minulle huonetta
asuakseni.
5. Minä en ole asunut
huoneessa siitä päivästä asti,
jona johdatin Israelin tänne,
tähän päivään saakka, vaan
minä olen muuttanut teltasta
telttaan ja asumuksesta
asumukseen.
6. Olenko minä koskaan, missä
olenkin vaeltanut kaikessa
Israelissa, kenellekään Israelin
tuomareista, joita olen
asettanut kaitsemaan kansaani,
sanonut näin: Miksi ette ole
rakentaneet minulle setripuista
huonetta?
7. Sano siis minun palvelijalleni
Daavidille: Näin sanoo Herra
Sebaot: Minä olen ottanut sinut
laitumelta, lammasten jäljestä,
kansani Israelin ruhtinaaksi.
1. Sam. 16:11 Ja Samuel kysyi
Iisailta: Siinäkö olivat kaikki
nuorukaiset? Hän vastasi: Vielä
on nuorin jäljellä, mutta hän
on kaitsemassa lampaita. Niin
Samuel sanoi Iisaille: Lähetä
noutamaan hänet, sillä me
emme istu ruualle, ennenkuin
hän tulee tänne.
2. Sam. 5:2 Jo kauan sitten,
Saulin vielä ollessa
kuninkaanamme, sinä saatoit