Toinen kuningasten kirja
1386
Joosafatin poika, kuninkaaksi.
2. Aik. 21:1 Sitten Joosafat
meni lepoon isiensä tykö, ja
hänet haudattiin isiensä viereen
Daavidin kaupunkiin. Ja hänen
poikansa Jooram tuli
kuninkaaksi hänen sijaansa.
17. Hän oli kolmenkymmenen
kahden vuoden vanha
tullessaan kuninkaaksi, ja hän
hallitsi Jerusalemissa
kahdeksan vuotta.
18. Mutta hän vaelsi Israelin
kuningasten tietä, niinkuin
Ahabin suku oli tehnyt, sillä
hänellä oli puolisona Ahabin
tytär. Ja niin hän teki sitä,
mikä on pahaa Herran silmissä.
19. Mutta palvelijansa Daavidin
tähden Herra ei tahtonut
tuhota Juudaa, koska hän oli
luvannut antaa hänelle ja
hänen pojilleen lampun
ainiaaksi.
2. Sam. 17:13 Ja jos hän
vetäytyisi johonkin kaupunkiin,
niin koko Israel asettaisi köydet
sen kaupungin ympärille, ja me
kiskoisimme sen alas laaksoon,
kunnes siitä ei löytyisi
kiveäkään.
2. Sam. 17:16 Niin lähettäkää
nyt pian ja ilmoittakaa
Daavidille tämä sana: 'Älä jää
yöksi kahlauspaikkoihin
erämaahan, vaan mene joen
yli, ettei kuningas ja kaikki väki,
joka on hänen kanssaan,
joutuisi perikatoon.'
1. Kun. 11:36 ja hänen
pojallensa minä annan yhden
sukukunnan, että minun
palvelijallani Daavidilla aina
olisi lamppu palamassa minun
edessäni Jerusalemissa, siinä
kaupungissa, jonka minä olen
itselleni valinnut, asettaakseni
nimeni siihen.
1. Kun. 15:4 Mutta Daavidin
tähden Herra, hänen
Jumalansa, antoi hänen
lamppunsa palaa
Jerusalemissa, korottamalla
hänen jälkeläisekseen hänen
poikansa ja pitämällä
Jerusalemia pystyssä -
Ps. 132:17 Siellä minä annan
yletä Daavidille sarven, sytytän
voidellulleni lampun.
Sananl. 13:9 Vanhurskasten
valo loistaa iloisesti, mutta
