Toinen kuningasten kirja
1372
ja sanoivat: Tämä paikka on
autio, ja aika on jo myöhäinen;
Mark. 8:1 Niinä päivinä, kun
paljon kansaa taas oli koolla
eikä heillä ollut mitään
syötävää, kutsui hän
opetuslapsensa tykönsä ja
sanoi heille:
Luuk. 9:12 Ja päivä alkoi
laskea. Niin ne kaksitoista
tulivat ja sanoivat hänelle:
Laske kansa luotasi, että he
menisivät ympärillä oleviin kyliin
ja maataloihin majoittumaan ja
saamaan ravintoa, sillä täällä
me olemme autiossa paikassa.
Joh. 6:5 Kun Jeesus nosti
silmänsä ja näki paljon kansaa
tulevan tykönsä, sanoi hän
Filippukselle: Mistä ostamme
leipää näiden syödä?
44. Ja hän tarjosi heille; ja he
söivät, ja jäi tähteeksikin,
Herran sanan mukaan.
5. Luku
1. Naeman, Aramin kuninkaan
sotapäällikkö, oli herransa
hyvin arvossa pitämä ja suurta
kunnioitusta nauttiva mies, sillä
hänen kauttansa Herra oli
antanut Aramille voiton; ja hän
oli sotaurho, mutta
pitalitautinen.
2. Kerran olivat aramilaiset
menneet ryöstöretkelle ja
tuoneet Israelin maasta vankina
pienen tytön, joka joutui
palvelukseen Naemanin
puolisolle.
3. Tyttö sanoi emännällensä:
Oi, jospa herrani kävisi
profeetan luona Samariassa!
Hän kyllä päästäisi hänet
hänen pitalistansa.
4. Niin Naeman meni ja kertoi
tämän herrallensa, sanoen: Niin
ja niin on tyttö, joka on
Israelin maasta, puhunut.
5. Aramin kuningas vastasi:
Mene vain sinne; minä lähetän
kirjeen Israelin kuninkaalle. Niin
Naeman lähti sinne ja otti
mukaansa kymmenen talenttia
hopeata, kuusituhatta sekeliä
kultaa ja kymmenen juhlapukua.
6. Ja hän vei Israelin
kuninkaalle kirjeen, joka kuului
näin: Kun tämä kirje tulee
sinulle, niin katso, minä olen
lähettänyt luoksesi palvelijani
Naemanin, että sinä päästäisit
