Ensimmäinen Mooseksen kirja
11
Koska kuulit vaimoasi ja söit
puusta, josta minä kielsin sinua
sanoen: 'Älä syö siitä', niin
kirottu olkoon maa sinun
tähtesi. Vaivaa nähden sinun
pitää elättämän itseäsi siitä
koko elinaikasi;
Room. 8:20 Sillä luomakunta
on alistettu katoavaisuuden alle
- ei omasta tahdostaan, vaan
alistajan - kuitenkin toivon
varaan,
18. orjantappuroita ja
ohdakkeita se on kasvava
sinulle, ja kedon ruohoja sinun
on syötävä.
19. Otsasi hiessä sinun pitää
syömän leipäsi, kunnes tulet
maaksi jälleen, sillä siitä sinä
olet otettu. Sillä maasta sinä
olet, ja maaksi pitää sinun
jälleen tuleman.
Ps. 90:3 Sinä palautat ihmiset
takaisin tomuun ja sanot:
Palatkaa jälleen, te ihmisten
lapset.
Ps. 104:29 Sinä peität kasvosi,
ja ne peljästyvät, sinä otat pois
niiden hengen, ne kuolevat ja
palajavat tomuun jälleen.
Saarn. 3:20 Kaikki menee
samaan paikkaan. Kaikki on
tomusta tullut, ja kaikki palajaa
tomuun.
Saarn. 12:7 Ja tomu palajaa
maahan, niinkuin on ollutkin, ja
henki palajaa Jumalan tykö,
joka sen on antanutkin.
Room. 5:12 Sentähden, niinkuin
yhden ihmisen kautta synti tuli
maailmaan, ja synnin kautta
kuolema, niin kuolema on tullut
kaikkien ihmisten osaksi, koska
kaikki ovat syntiä tehneet -
20. Ja mies antoi vaimolleen
nimen Eeva, sillä hänestä tuli
kaiken elävän äiti.
(Nimen hebrealainen muoto
'Havva' muistuttaa hebrealaista
sanaa 'haj', elävä. )
21. Ja Herra Jumala teki
Aadamille ja hänen vaimollensa
puvut nahasta ja puki ne
heidän yllensä.
22. Ja Herra Jumala sanoi:
Katso, ihminen on tullut
sellaiseksi kuin joku meistä,
niin että hän tietää hyvän ja
pahan. Kun ei hän nyt vain
ojentaisi kättänsä ja ottaisi
