Toinen Samuelin kirja
1151
osoitan laupeutta Haanunille,
Naahaan pojalle, niinkuin hänen
isänsä osoitti laupeutta minulle.
Ja Daavid lähetti palvelijoitaan
lohduttamaan häntä hänen
isänsä kuoleman johdosta. Kun
Daavidin palvelijat tulivat
ammonilaisten maahan,
3. sanoivat ammonilaisten
päämiehet herrallensa
Haanunille: Luuletko sinä, että
Daavid tahtoo kunnioittaa sinun
isääsi, kun hän lähettää
lohduttajia sinun luoksesi?
Varmasti on Daavid lähettänyt
palvelijansa sinun luoksesi
tutkimaan kaupunkia ja
vakoilemaan ja hävittämään
sitä.
4. Niin Haanun otatti kiinni
Daavidin palvelijat, ajatti toisen
puolen heidän partaansa ja
leikkautti toisen puolen heidän
vaatteistaan, peräpuolia
myöten, ja päästi heidät sitten
menemään.
5. Ja kun se ilmoitettiin
Daavidille, lähetti hän sanan
heitä vastaan, sillä miehiä oli
pahasti häväisty. Ja kuningas
käski sanoa: Jääkää Jerikoon,
kunnes partanne on kasvanut,
ja tulkaa sitten takaisin.
6. Kun ammonilaiset näkivät
joutuneensa Daavidin vihoihin,
lähettivät ammonilaiset
lähettiläitä ja palkkasivat Beet-
Rehobin ja Sooban aramilaisia,
kaksikymmentä tuhatta
jalkamiestä, ja Maakan
kuninkaalta tuhat miestä ja
Toobin miehiä kaksitoista
tuhatta.
Tuom. 11:3 Niin Jefta lähti
pakoon veljiänsä ja asettui
Toobin maahan. Ja Jeftan luo
kerääntyi tyhjäntoimittajia, ja
ne retkeilivät yhdessä hänen
kanssaan.
7. Kun Daavid sen kuuli, lähetti
hän Jooabin ja koko
sotajoukon, kaikki urhot.
8. Niin ammonilaiset lähtivät ja
asettuivat sotarintaan portin
oven edustalle, mutta Sooban
ja Rehobin aramilaiset ja
Toobin ja Maakan miehet olivat
eri joukkona kedolla.
9. Kun Jooab näki, että häntä
uhkasi hyökkäys edestä ja
takaa, valitsi hän miehiä
kaikista Israelin valiomiehistä ja
