Ensimmäinen Samuelin kirja
1072
siihen paikkaan, missä
Joonatanin ampuma nuoli oli,
huusi Joonatan pojalle ja
sanoi: Nuoli on edessäsi,
sinnempänä.
38. Ja Joonatan huusi vielä
pojalle: Riennä nopeasti, älä
seisahtele! Niin Joonatanin
poikanen otti nuolen ja tuli
herransa luo.
39. Eikä poika tiennyt asiasta
mitään; ainoastaan Joonatan ja
Daavid tiesivät sen.
40. Ja Joonatan antoi aseensa
pojalle, joka hänellä oli
mukanaan, ja sanoi hänelle:
Mene ja vie nämä kaupunkiin.
41. Ja kun poika oli mennyt,
nousi Daavid ylös etelän
puolelta; ja hän lankesi
kasvoilleen maahan ja kumartui
kolme kertaa; ja he suutelivat
toisiansa ja itkivät yhdessä;
Daavid itki hillittömästi.
42. Ja Joonatan sanoi
Daavidille: Mene rauhassa. Niin
on, kuin me molemmat olemme
vannoneet Herran nimeen ja
sanoneet: 'Herra on todistaja
meidän välillämme, minun ja
sinun, ja minun jälkeläisteni ja
sinun jälkeläistesi välillä
iankaikkisesti.'
43. Sitten Daavid nousi ja lähti,
mutta Joonatan palasi
kaupunkiin.
21. Luku
1. Ja Daavid tuli pappi
Ahimelekin luo Noobiin. Mutta
Ahimelek tuli vavisten Daavidia
vastaan ja kysyi häneltä: Miksi
sinä tulet yksin, eikä ole
ketään sinun kanssasi?
2. Daavid vastasi pappi
Ahimelekille: Kuningas on
käskenyt minut asialle ja sanoi
minulle: 'Älköön kukaan saako
tietää mitään siitä asiasta, jolle
minä sinut lähetän, ja siitä
käskystä, jonka minä olen
sinulle antanut.' Ja palvelijat
minä olen määrännyt siihen ja
siihen paikkaan.
3. Anna nyt minulle, mitä
sinulla on, viisi leipää, tahi
mitä muuta löytyy.
4. Pappi vastasi Daavidille ja
sanoi: Tavallista leipää minulla
ei ole; ainoastaan pyhää leipää
on, jos vain palvelijat ovat
karttaneet naisia.
