943
Psalmit
sanaansa. Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat
aamua, kuin vartijat aamua. Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Her-
ran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä. Ja hän lu-
nastaa Israelin kaikista sen synneistä.
Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät
minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat
minulle ylen suuret ja käsittämättömät. Totisesti, minä olen sieluni
viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa,
niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa. Pane toivosi Her-
raan, Israel, nyt ja iankaikkisesti.
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojan-
sa, hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin
Väkevälle: Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse
vuoteeseeni, joka on minun leposijani, minä en suo silmilleni unta
enkä silmäluomilleni lepoa, ennenkuin löydän sijan Herralle, asu-
muksen Jaakobin Väkevälle. Katso, me kuulimme sen olevan Efra-
tassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. Menkäämme hänen asu-
mukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. Sinun
pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuit-
koot. Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: Si-
nun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. Jos si-
nun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä
heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtais-
tuimellasi iankaikkisesti. Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut
sen asunnoksensa: Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä
minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. Siionin ravinnon minä
runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. Sen papit minä
puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. Siellä mi-
nä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. Hä-
nen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä
loistaa hänen kruununsa.
