358
Joosuan kirja
kuulleet hänestä kaiken, mitä hän teki Egyptissä, ja kaiken, mitä
hän teki niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka asuivat tuolla
puolella Jordanin, Siihonille, Hesbonin kuninkaalle, ja Oogille, Baa-
sanin kuninkaalle, joka asui Astarotissa. Sentähden sanoivat meille
meidän vanhimpamme ja kaikki maamme asukkaat näin: 'Ottakaa
evästä mukaanne matkalle ja menkää heitä vastaan ja sanokaa
heille: Me olemme teidän palvelijanne, tehkää siis liitto meidän
kanssamme.' Tämä leipämme oli vielä lämmintä, kun kotoa otimme
sen evääksi lähtiessämme matkalle teidän luoksenne, ja katso, nyt
se on kuivaa ja murentunutta. Ja nämä viinileilit, jotka uusina täy-
timme, ovat nyt repeytyneitä; ja nämä vaatteemme ja kenkämme
ovat kovin pitkällä matkalla kuluneet. Niin miehet ottivat heidän
evästänsä, mutta eivät kysyneet Herran mieltä. Niin Joosua takasi
heille rauhan ja teki heidän kanssaan liiton, luvaten jättää heidät
henkiin; ja kansan päämiehet vannoivat heille valan. Mutta kolmen
päivän kuluttua, sen jälkeen kuin liitto heidän kanssaan oli tehty,
saatiin kuulla, että he olivat lähiseuduilta ja asuivat heidän keskel-
länsä. Niin israelilaiset lähtivät liikkeelle ja tulivat kolmantena päi-
vänä heidän kaupunkeihinsa; ja heidän kaupunkinsa olivat Gibeon,
Kefira, Beerot ja Kirjat-Jearim. Mutta israelilaiset eivät surmanneet
heitä, sillä kansan päämiehet olivat vannoneet heille valan Herran,
Israelin Jumalan, kautta. Ja koko seurakunta napisi päämiehiä vas-
taan. Silloin kaikki päämiehet sanoivat koko seurakunnalle: Me
olemme vannoneet heille valan Herran, Israelin Jumalan, kautta;
sentähden me emme voi koskea heihin. Mutta tämän me teemme
heille, jättäessämme heidät henkiin, ettei viha kohtaisi meitä valan
tähden, jonka olemme heille vannoneet. Ja päämiehet sanoivat
heistä: Jääkööt henkiin, mutta tulkoon heistä halonhakkaajia ja ve-
denkantajia kaikelle kansalle. Näin päämiehet antoivat käskyn heis-
tä. Silloin Joosua kutsui heidät ja puhui heille sanoen: Miksi olette
pettäneet meidät ja sanoneet: 'Me asumme hyvin kaukana teistä',
vaikka asutte täällä meidän keskellämme? Sentähden olkaa kirotut!
Älköön ikinä ketään teistä päästettäkö olemasta minun Jumalani
huoneen palvelijana, halonhakkaajana ja vedenkantajana. He vasta-
