224
Neljäs Mooseksen kirja
takoon sinulle rauhan. Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten
ylitse, ja minä siunaan heitä.
Kun nyt Mooses oli saanut pystytetyksi asumuksen ja oli voidellut
sen ja pyhittänyt sen kaikkine kalustoineen ynnä alttarin kaikkine
kalustoineen sekä voidellut ja pyhittänyt ne, niin Israelin ruhtinaat,
perhekuntien päämiehet, nimittäin heimoruhtinaat, katselmuksessa
olleiden esimiehet, toivat lahjanansa Herran eteen kuudet katetut
vaunut ja kaksitoista raavasta, kaksi ruhtinasta aina yhdet vaunut
ja kukin ruhtinas härän; ne he toivat asumuksen eteen. Ja Herra
sanoi Moosekselle näin: Ota ne heiltä ilmestysmajan palveluksessa
käytettäviksi ja anna ne leeviläisille, kullekin hänen palvelustehtä-
vänsä mukaisesti. Ja Mooses otti vastaan vaunut ja raavaat ja an-
toi ne leeviläisille. Kahdet vaunut ja neljä raavasta hän antoi Geer-
sonin pojille heidän palvelustehtävänsä mukaisesti. Ja neljät vaunut
sekä kahdeksan raavasta hän antoi Merarin pojille sen palvelusteh-
tävän mukaisesti, joka heidän oli suoritettava Iitamarin, pappi Aaro-
nin pojan, johdolla. Mutta Kehatin pojille hän ei antanut mitään,
koska heidän hoidettavinaan oli pyhät esineet, joita heidän oli olal-
laan kannettava. Ja ruhtinaat toivat vihkiäislahjoja alttaria varten
sinä päivänä, jona se voideltiin; ja ruhtinaat toivat lahjansa alttarin
eteen. Ja Herra sanoi Moosekselle: Ruhtinaat tuokoot yksitellen,
kukin päivänänsä, uhrilahjansa alttarin vihkiäisiin. Ensimmäisenä päi-
vänä toi uhrilahjansa Nahson, Amminadabin poika, Juudan suku-
kunnasta. Ja hänen uhrilahjanansa oli hopeavati, sadan kolmen-
kymmenen sekelin painoinen, ja hopeamalja, joka painoi seitsemän-
kymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täyn-
nä öljyllä sekoitettuja lestyjä jauhoja ruokauhriksi, kymmenen seke-
lin painoinen kultakuppi, täynnä suitsuketta, mullikka, oinas ja vuo-
den vanha karitsa polttouhriksi, kauris syntiuhriksi ja yhteysuhriksi
kaksi raavasta, viisi oinasta, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa
karitsaa. Tämä oli Nahsonin, Amminadabin pojan, uhrilahja. Toisena
päivänä Netanel, Suuarin poika, Isaskarin ruhtinas, toi uhrilahjansa.
Hän toi uhrilahjanansa hopeavadin, sadan kolmenkymmenen sekelin
painoisen, hopeamaljan, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä py-
