113
Toinen Mooseksen kirja
kansa, jonka olet itsellesi hankkinut. Sinä viet heidät perille ja istu-
tat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi, paikkaan, jonka si-
nä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herra, jonka
sinun kätesi ovat tehneet. Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti.
Sillä kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä
menivät mereen, palautti Herra meren vedet heidän päällensä; mut-
ta israelilaiset kulkivat kuivaa myöten meren poikki. Ja naisprofeet-
ta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki nai-
set seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden. Ja Mirjam
viritti heille virren: Veisatkaa Herralle, sillä hän on ylen korkea, he-
voset ja miehet hän mereen syöksi. Sitten Mooses antoi israelilais-
ten lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin erä-
maahan. Ja he vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä vettä.
Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran
vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara. Niin
kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: Mitä me juomme? Mutta
hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän
heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja
oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä. Hän sanoi: Jos sinä kuulet
Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä, tark-
kaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa, niin
minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista, jotka
olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun
parantajasi. Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesiläh-
dettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä
veden ääreen.
Sitten he lähtivät, koko Israelin kansa, liikkeelle Eelimistä ja tulivat
Siinin erämaahan, joka on Eelimin ja Siinain välillä, toisen kuun vii-
dentenätoista päivänä siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta.
Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erä-
maassa; ja israelilaiset sanoivat heille: Jospa olisimme saaneet
surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapa-
tain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuo-
neet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon
