HAGGAI

Haggai on ensimäinen propheta, joka kansalle Babelin vankiuden jälkeen on li annettu, jonka ennustuksen kautta templi ja jumalanpalvelus parannettiin ja uudistettiin. Sitte annettiin Sakarja kahden kuukauden perästä hänen kumppaniksensa, että Jumalan sana kahden todistajan suusta piti paremmin uskottaman; sillä kansa oli tullut suureen epäilykseen, jos templi piti ikänä enään rakennetuksi tuleman.
Ja me ajattelemme, että tästä prophetasta puhutaan Dan. 9, kussa näin on: siitä ajasta kuin käsky käy ulos, että Jerusalem rakennetaan jälleen, aina siihen päämieheen Kristukseen, on seitsemän viikkoa etc. Ja vaikka on ennen kuningas Koreksen kautta oli käsky käynyt ulos, että kuninkaan kuulutuksella templi piti rakennettaman, kuitenkin se estyi aina Haggain ja Sakarjan aikaan asti, kuin Jumalan käsky heidän ennustuksensa kautta kävi ulos, että se piti toimeen tuleman.
Mutta hän nuhtelee kansaa, ettei he pitäneet vaaria, kuinka templi ja jumalanpalvelus piti parannettaman, vaan kaikki olivat ahkerat ja ahneet omassa kalussansa ja huoneessansa. Sen tähden myös heitä vaivattiin kovalla vuodella, viinan, jyväin ja kaikkein hedelmäin vahingolla, kaikille jumalattomille tiedoksi, jotka ei Jumalan sanasta ja palveluksesta lukua pidä, vaan pikemmin omaan säkkiinsä päin ovat. Niihin kaikkiin tämä teksti tulee, niinkuin hän sanoo: heidän sakkinsa pitää avoin ja pohjatoin oleman. Se löydetään myös kaikista historioista, että kussa ei Jumalan palveliaa tahdota holhoa eli auttaa hänen sanaansa pitämään ylös, niin hän tempaa heidät äkisti pois, ja antaa heidän niin itsellensä horjua, ja sallii kyllä koota, mutta viimeiseltä kaivaa hän läven säkkiin, niin että siitä kaikki varisee ja vuotaa pois, ettei kenkään tiedä, kuhunka se tulee, eikä syömistäkään pidä lähes löydettämän.
Hän ennustaa myös toisessa luvussa Kristuksesta, että hän oli pian tuleva kaikkia pakanoita lohduttamaan. Jossa hän myös salaisesti tietää, antaa, että Juudan valta ja laki piti saaman lopun, ja kaikki maaliman valtakunnat hävitettämän, ja Kristukselle kuuliaiseksi tuleman, joka aina tähän päivään asti on niin tapahtunut, ja viimeiseen päivään saakka tapahtuu: ja silloin pitää kaikki täytettämän.

1. Luku.

I. Propheta Haggai, Babelin vankiuden jälkeen, osoittaa templin rakennuksen unohtamisen tähden olevan köyhyyden ja vaivaisuuden maakunnassa. II. Kansa, hänen kehoituksestansa neuvottu, rupee rakentamaan templiä.

I. Toisena kuningas Dariuksen vuotena, kuudentena kuukautena, ensimäisenä päivänä kuuta, tapahtui Herran sana prophetan Haggain kautta Serubbabelille Sealtielin pojalle, Juudan päämiehelle, ja Josualle Jotsadakin pojalle, ylimmäiselle papille*, ja sanoi: 2. Näin puhuu Herra Zebaot, sanoen: tämä kansa sanoo: ei aika vielä ole tullut Herran huonetta rakentaa.
3. Ja Herran sana tapahtui propheta Haggain kautta, sanoen:
4. Kylläpä teidän aikanne on tullut asua kaunistetuissa huoneissanne, ja tämän huoneen täytyy autiona olla?
5. Nyt siis sanoo Herra Zebaot näin: katsokaat, kuinka teidän käy.
6. Te kylvätte paljon, ja vähän viette aittaan; te syötte, ja ette tule ravituksi; te juotte, ja ette saa kylläänne; te verhootte teitänne, ja ette tule lämpimäksi; ja joka rahaa ansaitsee, hän panee sen lävelliseen kukkaroon.
7. Näin sanoo Herra Zebaot: katsokaat siis, kuinka teidän käy.
8. Menkäät vuorille ja hakekaat puita, ja rakentakaat huone; se on minulle otollinen oleva, ja minä tahdon minun kunniani osoittaa.
9. Kyllä tosin te paljon toivotte, vaan se tulee vähäksi; ja vaikka te parhaallansa kotia veisitte, niin minä sen kuitenkin puhallan pois. Miksi niin? sanoo Herra Zebaot: minun huoneeni tähden, että se on autiona, ja kukin teistä rientää oman huoneensa kanssa.
10. Sentähden on taivas teiltä kasteen pidättänyt, ja maa kieltänyt hedelmänsä.
11. Ja minä olen poudan kutsunut*, sekä maan että vuorten päälle, jyväin, viinan, öljyn ja kaiken päälle, mitä maasta tulee, ihmisten ja karjan päälle, ja kaiken kätten työn päälle.
12. II. Niin kuuli Serubbabel Sealtielin poika, ja Josua Jotsadakin poika, ylimmäinen pappi, ja kaikki jääneet kansasta, Herran Jumalansa äänen ja propheta Haggain sanat, niinkuin Herra heidän Jumalansa hänen lähettänyt oli; ja kansa pelkäsi Herraa.
13. Niin sanoi Haggai, Herran sanansaattaja, Herran käskystä kansan tykö: minä olen teidän kanssanne*, sanoo Herra.
14. Ja Herra herätti Serubbabelin Sealtielin pojan, Juudan päämiehen hengen, ja Josuan Jotsadakin pojan, ylimmäisen papin hengen, ja kaiken jääneen kansan hengen, tulemaan ja työtä tekemään Herran Zebaotin heidän Jumalansa huoneessa,
15. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä, kuudentena kuukautena, kuningas Dariuksen toisena vuotena.

2. Luku.

I. Haggai kehoittaa vielä suuttumattomaan rakennukseen, ja sanoo Kristuksen tähän templiin tulevan. II. Varoittaa heitä estämästä siunausta ulkokullaisuudella ja hitaudella. III. Lohduttaa päämiestä Serubbabelia.

I. Ensimäisenä päivänä kolmattakymmentä, seitsemäntenä kuukautena, tapahtui Herran sana propheta Haggain kautta ja sanoi:
2. Puhu nyt Serubbabelille Sealtielin pojalle, Juudan päämiehelle, ja Josualle Jotsadakin pojalle, ylimmäiselle papille, ja jätetylle kansalle, ja sano:
3. Kuka on jääneissä, joka tämän huoneen entisessä kunniassansa nähnyt on*? ja kuinka se nyt teille näyttää? eikö se ole sen suhteen niinkuin ei mitään teidän silmäinne edessä?
4. Ja nyt Serubbabel, ole hyvässä turvassa, sanoo Herra; ole sinäkin hyvässä turvassa, Josua Jotsadakin poika, ylimmäinen pappi; olkaat kaikki kansa maakunnassa hyvässä turvassa, sanoo Herra, ja tehkäät työtä; sillä minä olen teidän kanssanne*, sanoo Herra Zebaot.
5. Sen sanan jälkeen kuin minä tein teidän kanssanne liiton*, kuin te Egyptistä vaelsitte, ja minun henkeni pitää teidän keskellänne pysymän: älkäät peljätkö.
6. Sillä näin sanoo Herra Zebaot: vielä on vähä aikaa, niin minä taivaan, maan, meren ja mantereen saatan liikkumaan.
7. Ja tahdon saattaa kaikki pakanat liikkumaan; silloin tulee kaikkein pakanain toivo, ja minä täytän tämän huoneen kunnialla, sanoo Herra Zebaot.
8. Sillä minun on hopia ja minun on kulta, sanoo Herra Zebaot.
9. Tämän jälkimäisen huoneen kunnia* on suurempi oleva kuin ensimäisen, sanoo Herra Zebaot; ja minä tahdon antaa rauhan tälle paikalle, sanoo Herra Zebaot.
10. II. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä, yhdeksäntenä kuukautena toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana propheta Haggaille ja sanoi:
11. Näin sanoo Herra Zebaot: kysy papeilta lakia* ja sano:
12. Jos joku kantais pyhitettyä lihaa helmassansa, ja satuttais sitte vaatteensa helman leipään, puuroon, viinaan, öljyyn, eli mikä ruoka se olis, tulisko se myös pyhäksi? ja papit vastasivat ja sanoivat: ei.
13. Haggai sanoi: jos joku raadosta saastutettu yhteen näistä sattuis, tulisko se saastaiseksi? Papit vastasivat ja sanoivat: se tulee saastaiseksi.
14. Niin Haggai vastasi ja sanoi: juuri niin on tämä kansa, ja nämät ihmiset minun edessäni, sanoo Herra, ja kaikki heidän kättensä työt, ja mitä he uhraavat, on saastainen.
15. Ja katsokaat, kuinka teille käynyt on tästä päivästä ja ennenkuin joku kivi pantiin toisen päälle Herran templissä.
16. Että kuin joku tuli ohraläjän tykö, jolla piti kaksikymmentä mittaa oleman, niin siellä oli kymmenen; koska hän tuli viinakuurnan tykö, ja luuli viisikymmentä aamia täyttävänsä, niin siellä oli kaksikymmentä.
17. Sillä minä vaivasin teitä poudalla, nokipäillä ja rakeilla, kaikissa teidän kättenne töissä; ette kuitenkaan kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
18. Niin pankaat nyt mieleenne tästä päivästä ja ennen, nimittäin neljännestä päivästä kolmattakymmentä, yhdeksäntenä kuukautena, hamaan siihen päivään, jona Herran templi perustettiin, pankaat mieleenne.
19. Sillä siemenet ovat vielä salvossa, ja ei vielä mitään kasva, ei viinapuu, fikunapuu, granatipuu, eikä öljypuu; mutta tämän päivän perästä tahdon minä antaa siunauksen.
20. III. Ja Herran sana tapahtui toisen kerran Haggaille, neljäntenä päivänä kolmattakymmentä siinä kuukaudessa, ja sanoi:
21. Sano Serubbabelille, Juudan päämiehelle: minä tahdon taivaan ja maan liikuttaa;
22. Ja tahdon valtakuntain istuimet kukistaa, ja pakanain voimalliset valtakunnat kadottaa; ja kukistan rattaat ja ratsasmiehet, niin että hevonen ja mies pitää kukistettaman, kukin kumppaninsa miekalla.
23. Sillä ajalla, sanoo Herra Zebaot, tahdon minä sinua korjata, sinä Serubbabel Sealtielin poika, minun palveliani, sanoo Herra, ja tahdon sinun pitää niinkuin sinettisormuksen*; sillä minä olen sinun valinnut, sanoo Herra Zebaot.
Haggain Kirjan loppu.


Valitse
luku

1 2